Kauhua Suomesta brittiläisen silmin
Saara Ylönen 20.3.2024

Suomen sisällissotaan sijoittuva kauhukertomus julkaistaan 6.-7.4. järjestettävässä KauhuConissa. Suomen sisällissotaa näkee kirjallisuudessa todella vähän. Vielä harvemmin sitä näkee ulkomaalaisen kirjoittamana. Tässä kuitenkin tarjolla brittiläisen kirjailijan hienosti kirjoitettu teos.

Hykertelin itsekseni kirjaa lukiessani. Oli mielenkiintoista lukea sisällissodan kuvausta ei-suomalaisen kirjoittamana. Miten upeasti suomalainen henki paistaa tekstistä, eritoten kun kaikki päähenkilöt ovat naisia. Samaten oli kiehtovaa lukea suomalaisista taruista ja Kalevalan lainauksista ulkomaalaisen seulomana.

Otavaisen olkapäillä kertoo naiskaartista, joka on liittynyt sisällissodan riveihin taistelemaan. Naisen asema ei ole helppo, mutta suomalainen sisu on vahva myös naisten keskuudessa. Naisia ei kuitenkaan tahdota ottaa armeijan rivistöihin ja suurin osa antaa lopulta periksi. Jäljelle jää sitkeimmät naarassudet, Siiri, Ester ja Mirva. He jatkavat sinnikkäästi matkaansa kohti Kurua ja taistelurintamaa komentajan käskyistä piittaamatta.

Matka on pitkä ja tyssää konekiväärin tulitukseen. Naiset jäävät tarkkailemaan tilannetta ja selvittämään, kuka ampuu. Pian Mirva näkee etäällä valoa ja lähtee selvittämään, onko edessä omia vai vihollisia. Mirvaa ei kuulu takaisin, eikä Esterille ja Siirille jää muuta vaihtoehtoa kuin lähteä perään. Tilanne kärjistyy nopeasti ja on mahdotonta sanoa enää, mikä on totta tai mikä väsymyksen aiheuttamaa kuvitelmaa.

Teos ei ole pitkä tarina, mutta sitäkin kiehtovampi. Mauro on onnistunut kuvaamaan hienosti sisällissodan tunnelmaa ja eritoten naisten asemaa sekä ajatusmaailmaa. Myös kauhuelementeiksi nostetut suomalaiset tarut tuovat kirjaan upean, erilaisen ulottuvuuden. Kalevala-viittaukset ja esiin nostetut tarut lumoavat lukijan. Mauro herättää vahvasti eloon Suomen historiaa punoen siihen suomalaista tarustoa.

Otavaisen olkapäillä on kiehtovalla tavalla koostettu tarina. Mauro ilmentää lukijalle, miten paljon erilaisia kauhutarinoita me suomalaiset vielä voisimme kirjoittaa jo olemassa olevaa aineistoa hyödyntäen. Jos et vielä ole lukenut Kalevalaa, tämä tarina pakottaa sinut siihen.