Olen jo varsin nuorena ensimmäisen kokeillut roolipelejä veljieni kanssa. Niissä ideana on lautapelin muuttaminen elävämmäksi, joka puolestaan vaatii mielikuvitusta ja halua eläytyä peliin. Larppaamaan en ole koskaan päässyt, mutta ajattelin sen olevan ns. seuraava aste roolipelaamisesta, live-roolipelaaminen.
Luin Kaisa Kangaksen Larppi eläytymisen taiteena -teoksen, ja joudun myöntämään, etten ole oikeastaan koskaan kunnolla ymmärtänyt miten paljon intensiivisempää ja syvemmälle sukeltavaa larppaus on roolipeleihin verrattuna. Roolipeleissä käytetään mielikuvitusta, larppaamisessa sukelletaan uuteen rooliin ja herätetään se eloon.
Kaisa Kangas esittelee teoksessaan larppaamisen laajasti ja moniulotteisesti. Jos siis haluat ymmärtää larpin idean ja hienouden, suosittelen tarttumaan tähän teokseen. Kangas esittelee kirjassaan erilaisia larppeja ja monia eri tapoja toteuttaa näitä eläytymisen taiteen muotoja.
Larppaamisella on yllättävän pitkä historia ja se on maailmanlaajuinen ilmiö. Se ei ole myöskään pelkästään ajanvietettä, vaan se voi toimia koulutuksen muotona, poliittisena kannanottona, opetusmenetelmänä, taiteena, identiteetin vahvistajana ja voimaannuttavana tai ymmärrystä laajentavana kokemuksena.
Kangas esittelee larppaamista erilaisten toteutettujen larppien kautta. Teos antaa lukijalle hyvän kuvan siitä, miten moninainen aihe larppi on. Se tarjoaa katsauksia myös erinäisiin suuntauksiin ja tyyleihin taikka tapoihin larpata. Ennen kaikkea teos raottaa sitä verhoa, jonka takana on ymmärrys eläytymisen moniin ulottuvuuksiin.
Erilaisten larppien järjestäjät ovat monesti käyttäneet paljon aikaa ja vaivannäköä luodakseen ”pelaajille” oman tarinan, hahmot ja tilanteen johon sukeltaa täysillä, eläytyä toiseen aikaan, paikkaan ja jopa maailmaan. Larppi ei ole mitään pikkuista puuhastelua, vaan se vaatii sitoutumista onnistuakseen parhaimmalla mahdollisella tavalla.
Larppi eläytymisen taiteena on todella kattava teos ja se antaa inspiraatiota sekä innostusta aiheeseen. Samaan aikaan se on kuitenkin todella tuhti ja teoreettinen kirja, jonka lukeminen kävi itselleni paikoin hieman puuduttavaksi.
Teoksen rakenteen vuoksi luvuissa oli paikoin toistoa ja en kokenut itselleni tarpeelliseksi erilaisten hahmojen tai maailmojen taustatarinoita. Tämä on kuitenkin erinomainen ja kattava teos henkilölle, joka harkitsee oman larpin järjestämistä tai larppiin osallistumista. Se tarjoaa kattavasti tietoa ja ideoita, halusi käyttää larppia taiteena, opetusmenetelmänä, kannanottona tai ajankuluna.
