Kääntyminen kohti menneisyyttä on turvallisempaa kuin keskittyä kulkemaan kohti tulevaisuutta, vai mitä, Alice? Se on yksi Emma Straubin viihdyttävän mutta vakavan newyorkilaisromaanin ydinkysymyksiä. Toinen voisi liittyä siihen, tapahtuuko se, mitä tapahtuvaksi on määrätty (jaa – kuka on määrännyt?), vaikka menneisyyteen palannut ihmisoletettu kuinka yrittäisi muokata tulevaisuuden mieleisekseen.
Newyorkilainen kirjakauppias ja maailmanmenestyskirjailija Emma Straub on ammattitaitoinen tekstinikkari. Hän käyttelee taitavasti C.S.Lewisin ihastuttavista Narnia -sarjan lastenromaaneista tuttua tekniikkaa: varastohuoneen oven avaamalla pääset toisiin maailmoihin, tosin Straubin romaanissa siirryt toiseen aikaan tai toisenlaiseen tähän päivään. Tai Alice siirtyy, hieman nuupahtaneelta vaikuttava nelikymppinen Alice, joka on juuttunut elämässään raiteille, joille ei missään vaiheessa uskonut joutuvansa.
Alice valvoo isänsä sairasvuoteen äärellä, kulkee työpaikan, lapsuudenkotinsa ja asuntonsa väliä eikä millään halua hellittää otettaan isästä tai muistoista. Hän haluaa tehdä kaikkensa, jotta väistämätön ei toteutuisi. Isä ei saa kuolla! Jokainen meistä, joka on piinannut itseään pohtimalla, mitä olisi pitänyt tehdä toisin, tai jossittellut olisiko elämä ollut parempaa valitsemalla eri ammatin tai kumppanin, löytää Alicesta hengenheimolaisen.
Straub kuljettaa Alicea ja lukijaa nokkelan juonen läpi, lisäilee amerikkalaisen elämäntavan itsestäänselvyyksiä ja tunnelmia herättäviä räpsäyksiä niille, joille New York on tuttu. Vaikka hän hyödyntää scifin keinoja ja perinteitä, hän ei kirjoita scifiä, vaan kehitysromaania. Se juuri tekee teoksesta kiinnostavan myös muille kuin scifin ystäville. Kiehtovaa on Alicen arki, elämän pitkospuut ja tukirakennelmat. Tai oikeastaan niiden yhtäläisyydet ja erot lukijan maailmaan verrattuna. Kiehtovaa on myös kysymys ajan olemuksesta. Voimmeko tehdä kuten Alice, hypätä madonreikien kautta toisiin aikoihin ja paikkoihin, tai liikkua kuin kiikkulaudalla tästä todellisuudesta toiseen ja palata takaisin ihmettelemään, mikä on totta?