Veri on sakeaa, pohjoinen julmaa

Pasi Luhtaniemi 6.6.2024

Saija Kuusela: Raja
329s. 
Tammi

Raja on Kouvolan Jaalassa asuvan dekkaristin Saija Kuuselan kolmas Nea Guttorm -dekkari.  En ole lukenut vielä sarjan ensimmäisiä osia Katse (2021) ja Vyöry (2022), mutta Raja herätti uteliaisuuteni. Katse lähtee todennäköisesti matkaani laiturin nokkaan, jos vain maltan pitää tänä kesänä oikeaa mökkilomaa.

Raja on monella tapaa perinteinen psykologinen jännitysromaani. Kirja on uskollinen lajityypin rakenteelle. Tulevia tapahtumia dramaattisesti ennakoivan prologin ja kuinka-sankarille-kävikään -epilogin välissä on ratkaistava rikoksia sekä selvittävä monta ihmissuhdekiemuraa. Luvut ovat lyhyitä ja ne päättyvät cliffhangereihin.  Jos etsit dekkaria kesälukemistoosi, Raja onkin varma valinta. Sen voi käydä ostamassa vaikka Kemiön tai Mäntyharjun kirjakaupasta (jtka toivottavasti sieltä vielä löytyy)

Ylikonstaapeli Nea Guttorm tutkii rikoksia norjalaisessa, tarkemmin nimeämättömässä kylässä poronhoito- ja saamelaisalueen eteläosissa.  Kirja alkaa Nean esihenkilön, Robertin (Bobbyn) äidin hautajaisista.  Vaivattomasti Kuusela tutustuttaa uuden lukijan Nea Guttormin muihinkin työtovereihin, Tanyaan, Emiliin ja Jonakseen, ja hänelle on selvää, että Raja jatkaa siitä, mihin edellinen kirja jäi. Käy myös ilmi, että Nealla ja Bobbyllä on jo pitempään kestänyt salarakkaus, josta työryhmän jäsenistä vain Tanyalla näyttää olevan varmempi aavistus.

On elokuu, ja Nea on ottanut lomaa työstä. Hän on lähdössä pohjoiseen satuaan omituisen vihjeen äidistään, joka on kadonnut kolmekymmentä vuotta sitten tietämättömiin. Matkan kohde on Karigasniemen rajakylä Suomen lapissa, porosaamelaisen äidin Elsan synnyinseudut.  Yksin matkaavan norjalaispoliisi tapaa Karigasniemen Guossi-hotellissa jo Hyöky -romaanista tutun kollegansa Issákin ja kertoo tälle olevansa etsimässä kadonnutta äitiään, joka tunnetaan vihjeen antajan mukaan nimellä Aili Länsman.

Rajan kerrontaratkaisu jakautuu kiinnostavasti kolmeen aikaan ja paikkaan, ennakoiden samalla jo sitä, että Nea Guttorm -tarinat saattavat saada jatkoa.

Samanaikaisesti Nean ‘lapinloman’ aikaan työkaverit alkavat tutkia norjassa erakko-Hermanssonin murhaa. Pimeitä sähkö- ja putkitöitä tehneellä Hermanssonilla oli kylällä paljonkin vihamiehiä, ja yksi tutkimuslinja liittää hänet myös laajalti Norjan, Ruotsin ja Suomen aluella tehtyihin asuntomurtoihin. Hermanssonin historia liittää hänet myös saamelaissukujen välisiin riitoihin.

Kolmas näkökulmahenkilö on Nean äiti, Elsa. Käy ilmi, että Elsa on jättänyt 8-vuotiaan tyttärensä oman äitinsä vaatimuksesta. Isoäiti Bigga, kuten Elsakin, on näkijä, ja isoäiti vannottanut, että Elsan on hylättävä lapsensa, jotta tämä pelastuisi varmalta kuolemalta. Elsan tarinan kautta Rajaan tuleekin aimo annos mystiikkaa, ja niin hän kuin Nea seuraavat lintuja ja niiden antamia ennusmerkkejä.

Raja on viihdyttävä ja hyvin otteessaan pitävä jännitysromaani, mistä suuri kiitos kuuluu erityisesti lapille. Kuusela tavoittaa kerronnassaan hyvin asumattomien seutujen kuulautta ja avaruutta, ja seudun ihmisistä on kerrottu lavein, mutta kiinnostavin vedoin. Erityisen kiinnostava sivuhenkilö on Uula, Hymypoika, jonka Nea tapaa Ala-Luomusjoen elintarvikekioskilla, ja joka haluaa auttaa häntä etsinnöissä omalla lapsenomaisella tavallaan. Uulalla on oma tärkeä roolinsa myös romaanin finaalissa.

Raja on viihdyttävä ja genretietoinen dekkari, jota suosittelen mielelläni kesän dekkarilistoille. Jos jokin kritiikin sana on syytä sanoa, niin kirjassa on ehkä liian paljon kaikkea. Moni kirjan  motiivi jää harmillisella tavalla ohueksi. Lukijan arvioitavaksi jääkön myös, onko se jännitysromaani, ihmissuhdedraama vai Nordic Noir -dekkari. Raikas pohjoisen tuulahdus se ainakin on.

Pasi Luhtaniemi

ps.
Saija Kuusela Kouvolan Dekkaripäivillä lauantaina 8.6. klo 17.15. , Kouvolan kaupungintalo
Haastattelen kirjailijaa Nea Guttormista ja Raja -romaanista.