Suomen ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg seisoo jalustalla kansan yhdistäneenä laillisuuden puolustajana. Vuonna 2019 juhlittiin Suomen sata vuotta täyttäneen hallitusmuodon kirjoittajaa. Lisää kirjoja, esitelmiä, ohjelmia ja näytelmäkin julkaistiin vuonna 2022, kun Ståhlbergin kuolemasta oli kulunut 70 vuotta ja taas nyt, kun hänen syntymästään on kulunut 160 vuotta.
Vaikea uskoa, että presidenttikaudellaan hän oli parjattu Plootuvuori, jolle sateli tappouhkauksia.
Tuorein teos on sosiaali- ja poliittisen historian tutkijoiden Marjaliisa ja Seppo Hentilän kirjoittama kaksoiselämäkerta Oikeusvaltion etuvartiossa (Siltala). Kirja on jatkoa 2022 julkaistulle Ståhlbergin presidenttikautta kuvaavalle Tasavallan ensimmäiset -elämäkerralle. Teokset perustuvat huolelliseen tutkimustyöhön, mutta tarjoavat mielenkiintoisen lukuelämyksen tieteeseen perehtymättömällekin lukijalle.
Harvinainen kaksoiselämäkerta
Elämäkerran kirjoittamisen tarve syntyi, kun Seppo Hentilä havaitsi, ettei Ståhlbergistä ollut kirjoitettu elämäkertaa 1960-luvun jälkeen. Säntillisen miehen yksityiselämästä ei ollut juurikaan tietoa ennen kuin Ester Ståhlbergin päiväkirjat tulivat julkisuuteen 1980-luvulla.
K. J. ei nähnyt tarpeelliseksi pitää päiväkirjaa vaatimattomana pitämästään roolistaan, Ester sen sijaan raportoi omiin päiväkirjoihinsa tarkasti sekä oman yksityiselämänsä että pariskunnan julkisen elämän tapahtumat. Hän kertoi muun muassa miehensä tunnoista eri päätöksentekotilanteissa, mutta purki päiväkirjoihin myös omaa hankalaa asemaansa uusperheen äitipuolena. Ståhlbergin elämäkertaa ei kerta kaikkiaan voinut kirjoittaa ilman Esteriä.
Tasavaltalaisen hallitusmuodon kaitsija
Suomen ensimmäisen presidenttiparin elämää presidenttikauden jälkeen leimasi oikeusvaltion ja demokratian puolustaminen poliittisessa mielipideilmastossa, joka muistuttaa kovasti nykyistä somemaailman kärjistämää ilmapiiriä. Siksi Ester ja Kaarlo Juho Ståhlbergin elämää vuosina 1925–1952 valottava kaksoiselämäkerran kakkososa Oikeusvaltion etuvartiossa on tärkeä teos juuri nyt.
Tasavallan ensimmäiset -kirjassaan Hentilät keskittyivät presidentti-instituution luomiseen ja vakiinnuttamiseen. Kun Suomesta tuli lopulta tasavalta kesällä 1919, vaaleilla valittu presidentti oli uusi asia koko Euroopassa. Suomi oli maanosassa vasta viides tasavalta.
K. J. Ståhlbergin vaikutus tasavallan syntyyn ja vakiinnuttamiseen oli merkittävä. Hänen kirjoittamastaan hallitusmuodosta tuli pitkäksi aikaa maamme perustuslaki.
Toisiaan täydentävä työpari
Oikeusvaltion etuvartiossa kuvaa J. K. Ståhlbergin toimintaa oikeusvaltion puolesta ristiriitaisin tunnoin. Ståhlberg oli presidenttikautensa lopulla turhautunut sekä kohtuuttomaan arvosteluryöppyyn että presidenttikauden aiheuttamaan henkilökohtaiseen velkaantumiseen. Hän oli jo päättänyt kokonaan luopua politiikasta, mutta oli vielä 1930-luvulla pakotettu osallistumaan päätöksentekoon, koska tunsi oikeusvaltion uhatuksi.
Ståhlbergit kokivat itsekin oikeistoradikalismin ylilyönnit joutuessaan kyyditetyiksi Joensuuhun. Ester Ståhlbergin rooli kahden lesken avioliitossa on tukea ja kannustaa puolisoaan vankkumattomasti. Hänellä oli toki omakin ura kirjailijana, toimittajana ja sosiaalityön parissa. Ester perusti mm. nykyään Pelastakaa Lapset -nimellä tunnetun lastensuojelujärjestön. Saattaa olla, että muiden muilutettujen tavoin Ståhlbergkin kyyditys olisi ollut väkivaltaisempi, ellei Ester olisi änkeytynyt mukaan ja lörpöttelyllään väsyttänyt kaappaajat.
Lopulta muilutuskokemus kääntyi tekijöitään vastaan ja taisi vain vahvistaa pariskunnan halua ryhtyä toimimaan. Kansanedustajana K. J. Ståhlberg vastusti niin kieltolakia kuin kuolemanrangaistusta. Hän totesi, että kieltolaki ei kuulu sivistysvaltioon eikä kuolemanrangaistus oikeusvaltioon. Vielä 1930-luvulla Ståhlberg oli kahdesti presidenttiehdokkaanakin. Molemmilla kerroilla hän oli lähellä tulla valituksi, mutta saattoi lopulta tyytyväisenä jäädä seuraamaan kehitystä syrjemmältä. Parlamentaarisen järjestelmän toimivuus oli pelastanut Suomen.
