Professori Erkki Aurejärvi asettui vuonna 1988 tupakkayhtiöitä vastaan taistellessaan oikeutta yksittäiselle tupakkamainonnan uhrille, vaikka tiesi joutuvansa narrin asemaan. Nyt hän on koonnut uusimpaan kirjaansa koko vuosikymmenien oikeustaistelunsa ”kuolemankauppiaita” vastaan.
Helsingin yliopiston siviilioikeuden emeritusprofessori Erkki Aurejärvi nostaa tikun nenään tupakkateollisuuden ohella tuomarikunnan, joka on vain vaivoin edes suostunut ottamaan käsittelyyn juttuja tupakkateollisuutta vastaan. Aurejärven mukaan tuomareilla ei ole päätöksistään muuta vastuuta kuin omatunto ja ”omatuntohan on tunnetusti hyvin joustava ruumiinosa”. Hän jakaa tuomarit nimeltä mainiten vuohiin ja lampaisiin. Pahimmat löytyvät kirjan lopusta Hall of Fame -listalta.
David vastaan Goljat
Aurejärven missiona on ollut tehdä näkyväksi tupakkateollisuuden toiminta tupakoinnin haittojen peittelemiseksi mielikuvamarkkinoinnin, painostamisen ja rahan avulla. Hän tiesi alusta asti, että taistelu tupakkateollisuutta vastaan on lähes mahdotonta, sillä ”Jos tapat yhden ihmisen, se on vakava rikos. Jos tapat kaksi, se on koko kansakuntaa järkyttävä murhenäytelmä. Mutta jos tapat miljoona ihmistä, kyseessä on vain tilastoluku.”
Amerikassa tupakkateollisuus on 1950-luvulla jopa perustanut oman tutkimuslaitoksen tuottamaan sen etujen mukaista tutkimustietoa. Se alkoi rahoittaa tutkimuksia, jotka etsivät sairauksien aiheuttajia muualta, kuten geeneistä, bakteereista, viruksista ja ravitsemuksesta. Suomessa Aurejärven haastama Amer-Tupakka on pitkään kiistänyt tupakoinnin terveyshaitat vedoten amerikkalaisyhtiö Philip Morrisin lisenssisopimusehtoihin.
Liiketoiminta vastaan lääketiede
Savukkeiden teollinen massatuotanto aloitettiin 1800-luvun lopulla. Tutkijat alkoivat raportoida tupakkatuotteiden sisältämistä myrkyistä ja tupakoinnin terveyshaitoista 1930-luvulta lähtien. Savukkeiden syy-yhteys keuhkosyöpään todistettiin 1940-luvulla.
Tupakan aiheuttamien tautien lista kasvoi: keuhkosyöpä, virtsarakon syöpä, kurkunpään syöpä, ruokatorven syöpä, haimasyöpä, mahasyöpä, maksasyöpä, kohdunkaulan syöpä, sepelvaltimotauti, sydäninfarkti, sydänperäinen äkkikuolema, kohonnut verenpaine, katkokävely, keuhkoahtaumatauti…
Philip Morris suostui myöntämään tupakan syy-yhteyden keuhkosyöpään vihdoin 1990-luvulla.
Oikeudenkäyntien sarja
Aurejärven taistelu tuulimyllyjä vastaan alkoi vuonna 1988 keuhkosyöpään ja keuhkoahtaumatautiin sairastuneen Pentti Ahon tapauksella. Tupakkayhtiöiden harhaanjohtavaa mainontaa ja tupakan riskien välttelyä koskeva vahingonkorvausoikeudenkäynti oli Euroopan ensimmäinen tupakkaoikeudenkäynti. Oikeuden päätöksen mukaan tupakan syy-yhteyttä sairastumisiin ei voida näyttää toteen.
Vuosina 2008–2010 Aurejärvi edusti kolmea keuhkosyöpään ja keuhkoahtaumatautiin sairastunutta naista kevytsavukkeiden harhaanjohtavaa markkinointia koskevissa vahingonkorvausoikeudenkäynneissä. Hän yritti haastaa tupakkayhtiöitä vastuuseen vielä 2012 ja 2015. Tupakkateollisuus voitti nämäkin oikeudenkäynnit.
Viimeinen taisto
Aurejärvi luuli jo itsekin luopuneensa taistelusta, kunnes Helsingin Sanomat teki jutun tupakkaoikeudenkäynneistä loppiaisena 2024. Kuukausiliitteen jutussa Maailmanhistorian suurin rikos toimittaja Pekka Vahvanen haastatteli myös tupakkaoikeudenkäyntien aikana Amer-Tupakka Oy:n johtajana toiminutta Jukka Ant-Wuorista ja viestinnästä vastannutta Lasse Lehtistä. Molemmat tunnustivat nyt, että olivat tienneet jo oikeudenkäyntien aikana tupakan syy-yhteyden sairauksiin, vaikka olivat kieltäneet sen lisenssisopimuksen takia.
Aurejärvi päätti lähteä vielä yhteen taistoon. Hän teki tutkintapyynnöt Jukka Ant-Wuorisen ja Lasse Lehtisen menettelyistä.
Tutkintapyynnön liitteiksi hän sai mm. tunnettujen tupakoinnin haittoja koskevan tutkimuksen asiantuntijoiden, lääkintöneuvos Liisa Elovainion, professori Eeva Nordmanin ja ylilääkäri Antero Heloman lausunnot. Hän halusi, että kaikki perustelut tuodaan esiin, vaikka tutkintaa tuskin aloitettaisiin.
Aurejärvi moittii tuomareiden päätösten perusteluiden epäjohdonmukaisuutta. Niiden mukaan tupakkayhtiöt eivät tienneet tupakan vaarallisuudesta, mutta tupakoitsijat tiesivät. Oikeuden päätöksen mukaan kyseessä ei ollut joukkomurha. Aurejärven tulkinnan mukaan asian käsittelyssä tapahtui oikeusmurha.
Onko taistelu ollut turha?
Vaikka Erkki Aurejärvi on hävinnyt tuomioistuimissa kaikki tupakkaoikeudenkäynnit, hän kokee saaneensa aikaiseksi ainakin jotakin taistelussa tupakan haittoja vastaan. Tupakka on kadonnut lähes kokonaan sisätiloista.
Vielä 1960-luvulla tupakkaa poltettiin joka paikassa. Tuhkakuppi kuului kodin esineistöön, vaikka kukaan asukkaista ei polttanut. Juhlatilaisuuksiin saatettiin hankkia vierassavukkeitakin. Minäkin aloitin oppikoulumatkat linja-autoissa, joissa takaosa oli varattu tupakoitsijoille, mutta savu levisi etuosaankin.
1980-luvulla alettiin säätää tupakointirajoituksia, koska passiivisen tupakoinnin terveyshaitoista oli saatu pitävä lääketieteellinen näyttö. Työpaikat pysyivät savuisina vielä 1990-luvulle asti kahviloista ja ravintoloista puhumattakaan. Taloyhtiöt ovat voineet hakea tupakointikieltoa vuodesta 2017 lähtien.
Kuitenkin tupakkatuotteiden valikoima on entisestään laajentunut, samoin markkinointikanavat. Molemmissa tapauksissa nuoria houkuttelevaan suuntaan. Uusia tuotteita markkinoidaan taas lähes haitattomiksi.
Erkki Aurejärvi, Kovinta peliä, Into 2024
