Aulikki Oksanen muistetaan huikeista rakkauslauluistaan, yhteiskunnallisista lauluistaan ja vankkumattomana tasa-arvon kannattajana. Viime vuonna 80 vuotta täyttänyt Oksanen on valtavan paljon muutakin.
Tietokirjailija, FT Helena Ruuska on kirjoittanut Oksasesta elämäkerran, jossa tulee esiin monipuolinen ja monilahjakas nainen, joka on elänyt täyttä elämää.
Kirja kulkee Oksasen matkassa 1940-luvulta tähän päivään. Kaunis teos tuo esiin Oksasen lahjakkuuden piirtäjänäkin.
Kun Ruuska tarttui elämäkerran tekemiseen, hän sopi Oksasen kanssa, että kirja tehtäisiin, mutta ei riitaannuttaisi. Teoksesta ei haluttu mitään fanikirjaa eikä liioin kirjaa pelkästään taistolaisvuosista, ja niinpä kirjassa kerrotaan hänen elämästään hyvin moninaisesti.
Aulikki Oksanen syntyi Pylkönmäellä vuonna 1944. Kuusilapsinen perhe oli lämminhenkinen. Opettajaisä ja kotiäiti näkivät kaikkien lastensa vahvuudet ja kannustivat heitä. Kasvatus oli ajan mukaan myös tiukka.
Perhe muutti Keski-Suomesta Satakuntaan Kokemäelle vuonna 1951. Satakuntalaissyntyisestä hauska tarina oli se, miten Aulikki huomasi nopeasti, että on päädytty toisenlaiseen ilmapiiriin. Satakunnassa ei naurettu samanlaisille asioille kuin Pylkänmäellä ja huumori oli erilaista.
Aulikki Oksanen oppi lukemaan jo nuorena. Hän piiri ja kirjoitti loruja jo pikkutyttönä. Oksasen perheessä laulettiin paljon. Perheen tytöt esiintyivät erilaisissa tilaisuuksissa.
Oksanen lähti opiskelemaan Helsinkiin ja päätyi kulttuuripiireihin. Elettiin 1960-lukua. Aulikki kirjoitti kohuttuja teoksia, osallistui opiskelijaelämään ja Ylioppilasteatteriin, vastusti Vietnamin sotaa ja esitti radikaaleja lauluja myös televisiossa. Ankarat aatteet eivät olleet ihan kaikkien mieleen, varsinkin kun laulaja oli valmistunut opettajaksi. Esimerkiksi kotiväki niistä ilahtunut, mutta radikaalit ajatukset eivät myöskään särkeneet perheenjäsenten välejä.
Aulikki Oksanen kirjoitti kalentereihinsa merkintöjä tapahtumista. Hänellä on edelleen tallella kalenterit ja niitä hän kävi Ruuskan kanssa läpi elämäkerran haastatteluja tehtäessä. Melkoinen aarrearkku myös tietokirjailijalle!
Helena Ruuska on viettänyt paljon aikaa Oksasen kanssa teosta luodessaan. Oksasen ääni ja valovoimaisuus kuuluvat tekstissä.
Kirjassa on valtavasti hauskoja ja koskettaviakin tarinoita legendan elämästä.
Kirja avaa ikkunan 1960- ja 1970-lukujen vasemmistolaisen kulttuurieliitin maailmaan. Oksasen ystäväpiiriä olivat Kaj Chydenius ja Kaisa Korhonen, Eero Ojanen, Kalle Holmberg, Marja-Leena Mikkola ja monet muut tunnetut kulttuurivaikuttajat. Teos antaa iloisen kuvan heidän yhteisestä ja mutkattoman yhteisöllisestä tekemisestään.
Kirjassa kerrotaan Oksasen ja elokuvaohjaaja Mikko Niskasen surullisesti päättyneestä rakkaudesta. Ja tietenkin hänen elämänmittaisesta rakkaudestaan ja avioliitostaan Alpo Halosen kanssa. Taistolaispiireistä löytyneen Halosen kanssa Oksasella on kaksi lasta ja neljä lastenlasta. Halonen kuoli kirjan kirjoittamisen aikana, mutta hän ehti antaa elämäkertaan haastattelun.
Uusia näkökulmia ja liikuttavia kertomuksia teokseen ovat tuoneet myös monet Oksasen lähipiirin ihmiset, joita Ruuska on haastatellut. Otteet monista lehtijutuista tuovat omia mausteitaan kirjaan samoin kuin Facebook-päivitykset.
Teos on hienoisesta luettelomaisuudestaan huolimatta mukaansatempaava, ja se tuo valtavasti uutta tietoa Oksasesta.
Kirja antaa paljon ajattelemisen aihetta. Oksasen elämä ja hänen ajatuksensa kiehtovat. Mitä on taistella tasa-arvon ja paremman maailman puolesta? Miten taiteilijan työllä voi ansaita elantonsa? Mitä on läheinen sisaruus, entä millaista on kasvaa taiteilijaäidin lapsena? Entä millaista on maailmanparantajan isovanhemmuus?
Aulikki Oksanen. Hyppy syreenien tuleen (WSOY, 2024) on tyylikäs teos. Kirjaa koristavat valokuvat Oksasen elämästä ja hänen lukuisat piirroksensa. Runoja on ripoteltu harkitusti, mutta tyylikkäästi kirjaan. Graafinen suunnittelu on Tuula Mäkiän käsialaa.
Oksasen runot ovat syntyneet eletystä elämästä. Kaj Chydeniuksen säveltämän Sinua, sinua rakastan-laulun teksti syntyi Oksasen kynästä aikanaan Mikko Niskasen Asvalttilampaat-elokuvaan. Se on valittu suomalaisten rakkaimmaksi rakkausrunoksi:
Sinua, sinua rakastan
Yö painaa päähäni
Pimeän seppeleen
Jotta en sinua näkisi
Miten taittavat linnut siipensä
Miten vyöryvät
Vedet kallioitten alla
Miten nousevat
Metsät tuulten mukana
Ja pilvien sateet
Jähmettyvät kiveksi
Sinua, sinua rakastan
Yö painaa päähäni
Pimeän seppeleen
Jotta en sinua näkisi
Miten huutaa
Minulle avaruus
Miten kirkuvat
Tähdet ohimoni läpi
Miten itkevät
Lapset maailman rannoilla
Ja merien yllä savuavat sydämet
