– Kun vanhemmat istuivat kirja kädessä teekuppi vieressään, tiesin, että kaikki on maailmassa hyvin.
Opetusministeri Anders Adlercreutz toivoo, että maailma tukisi nykyistä paremmin ihmisen kykyä kestää hitautta ja toimia pitkäjänteisesti. Kirjaan tarttuminen on nopeisiin bittivirtoihin tottuneille hankalaa. Siksi olisi tärkeää, että lukemiselle löydettäisiin aikaa.
Päiväkoti ja koulu ovat avainasemassa, kun lapsia kannustetaan kirjan pariin, mutta pelkästään niille vastuuta ei voi sysätä. Kodin aikuisten esimerkki on se tärkein. Maailma tukee tällä hetkellä heikosti sitä, että ihminen vain istuu ja lukee. Kotona voitaisiin opettaa, että on hyvä juttu lukea.
– On erikoista ajatella, että olisi vain koulun tehtävä järjestää lukuaikaa, kesällä 2024 opetusministeriksi siirtynyt Adlercreutz sanoo.
LUKUTAITO ON AVAIN OPPIMISEEN
Adlercreutz toivoo, että kunnat voisivat priorisoida lukutaitoa. Koulukirjastot tarvitsevat rahaa voidakseen hankkia kirjoja. Pitää myös miettiä, onko henkilöstöä riittävästi ja miten lukeminen integroidaan opetukseen.
Toivoton ei tilanne hänen mielestään ole, vaikka esimerkiksi segregaatio eli eri sosiaalisten ryhmien eriytyminen toisistaan on iso ongelma. PISA-tutkimuksen mukaan suomalaisten lasten lukusujuvuus on edelleen hyvä. Myös Suomen kieli on helppo ja järjestelmällinen kieli, jota oppii helposti lukemaan.
Valtioneuvosto on lisäämässä alakouluihin syyslukukaudesta 2025 alkaen äidinkielen opetusta, ja meneillään on monenlaisia hankkeita lukutaidon parantamiseksi, ministeri muistuttaa. Lukutaito on avain oppimiseen, maailman ymmärtämiseen ja uuden tiedon omaksumiseen. On tärkeää hahmottaa maailmaa sanoilla.
– Aina tullaan lukemaan, tavalla tai toisella. Kirjan jakelu muuttuu ja markkinat uudistuvat. Ihmisten pitää haluta lukea ja ostaa kirjoja. Pitää miettiä, miten suomenkielisestä kirjasta tulisi vientituote.
TAVOITTEENA ALV NOLLA
Omassa blogissaan opetusministeri kirjoittaa, että hänen puolueensa, RKP:n, tavoite on saada kirjan arvonlisävero nollaan. Nyt hallitus, jossa hän istuu, korottaa kuitenkin kirjan arvonlisäveroa, mistä ollaan kirja-alalla huolissaan.
– En usko, että alv-korotus vaikuttaa kovin suuresti kirjan tilanteeseen, mutta nolla olisi paljon parempi kuin neljätoista.
Adlercreutz sanoo painokkaasti, että kirjallisuudella pitää voida elää, samoin kuin musiikilla ja muullakin taiteella. Tähän pitäisi hänen mukaansa vaikuttaa edunvalvonnalla ja myös lainsäädännöllä.
Hän kirjoittaa, että hänen johdollaan RKP ei tule tekemään päätöksiä kovat arvot edellä, ja että hänen johtamassaan ministeriössä tiedostetaan sekä opetuksen että kulttuurin merkitys.
LUKUTOUKKA JO LAPSENA
– Lapsuudenkodissani kirjoja suorastaan tuputettiin. Vanhemmat lukivat paljon meille lapsille ääneen ja he lukivat myös itse, Adlerceutz kertoo. Hän muistaa lukeneensa kuusivuotiaana ensimmäistä kertaa kirjan itse alusta loppuun. Se oli merkittävä tapahtuma, vaikka kirjan nimi ei mieleen jäänytkään. Koululaisena hän ahmi seikkailukirjoja. Serkun kanssa seikkailukirjoja luettiin yhdessä uudelleen ja uudelleen, ja niistä myös keskusteltiin.
Nuorena hän luki paljon. Lukumuistoihin liittyy usein myös musiikkimuisto. Nuoruuden tärkeitä kirjoja olivat Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan ja William Goldingin Kärpäsen herra. Kun Helsingin Sanomat pyysi tuoreelta opetusministeriltä kirjoitusta tärkeimmästä teoksesta, hänen oli vaikeaa tehdä valintaa näiden kahden välillä. Vaaka kallistui Kärpästen herran puolelle.
Musiikki ja kielet ovat hänelle tärkeitä – opetusministeri soittaa selloa ja pianoa. Hän puhuu suomen ja ruotsin lisäksi englantia, portugalia, espanjaa ja italiaa. Aatelisen ministerin perheeseen ja ystäväpiiriin kuuluu paljon kulttuurin ammattilaisia. Hän sanoo, että juuri nyt tarvitsemme luovuutta enemmän kuin koskaan.
– Tällä hetkellä elämä on sen verran kiireistä, että luen lähinnä asiatekstejä ja tietokirjoja. Toivon, että lukemiselle löytyisi taas aikaa.
JOULULAHJOISTA ARPAJAISET
Opetusministeri sanoo, että hän ei ole itse ollut omassa perheessään läheskään yhtä esimerkillinen lukemisen opastaja kuin aikanaan omat vanhemmat olivat. Viidelle lapselle on luettu paljon kahdenkymmenen vuoden aikana satuja ja tarinoita.
Taide on arkkitehtitaustaisen opetusministerin perheessä monin tavoin läsnä. Maanviljelijäksi ryhtynyt puoliso Ia on sisustusarkkitehti ja taiteen maisteri. Yksi lapsista, Ilon, on ammattimuusikko.
Joulua opetusministeri viettää perheensä ja lähisukunsa kanssa kotona Kirkkonummella.
Joulunviettoon saapuvat lasten lisäksi sisarukset perheineen sekä vanhemmat. Väkeä on koolla 30 henkilöä, ja siksi lahjanostostressiä on tapana helpottaa arpajaisilla. Ennen joulua arvotaan, kuka ostaa lahjan kenellekin.
– Kirjoja menee aivan varmasti paketteihin, sekä lapsille että puolisolle, Adlercreuz hymyilee.
