Knappin viisihenkinen perhe elää niukkuudessa 1920-luvun Yhdysvalloissa. Äiti Eva hoitaa kotia ja lapsia, isä Lester käy töissä, mutta kumpikaan ei viihdy roolissaan: äiti on nääntymäisillään kotitöihin ja elämän näköalattomuuteen, isä – sielultaan runoilija – inhoaa työtään tilikirjojen parissa. Lapsetkin oireilevat, kukin tavallaan. Sitten tapahtuu tragedia, joka pakottaa vanhemmat vaihtamaan osia.
Äkkiä kaikki on toisin. Äiti alkaa kukoistaa, kun saa toteuttaa itseään työssä, josta pitää. Isä nauttii lastensa seurasta ja siitä, että hänellä on vihdoinkin aikaa lukea ja ajatella. Myös lapset alkavat voida paremmin. Mutta voiko äiti käydä töissä ja isä olla kotona, kun koko yhteiskunta on rakentunut sen varaan, että perheen elannon hankkii isä?
Vuonna 1924 ilmestynyt romaani tarkastelee hämmästyttävän modernilla tavalla sukupuolirooleja, perhedynamiikkaa sekä lasten kehitystä ja kasvatusta. Teos on myös ylistys ihmisten yksilöllisille kyvyille ja oikeudelle tavoitella omannäköistään elämää. Ennen kaikkea se on kuitenkin vangitseva, lämminhenkinen lukuromaani.
Amerikkalainen Dorothy Canfield Fisher (1879–1958) oli suosittu kirjailija ja monipuolinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka sydäntä lähellä oli etenkin lasten kehitys ja kasvatus. Isän paikka on hänen tunnetuimpia teoksiaan, ja se on käännetty useille kielille.
