Tekstin talo on Helsingissä alkuvuodesta 2024 avattu tapahtumatila, jonka katon alla majailee noin 20 tekstialan toimijaa. Talo toimii myös Helsinki Pride -yhteistyökumppanina, ja 24.-28.6. tila täyttyi sateenkaarevaa fiktiota käsittelevästä ohjelmasta.
Teemaviikon ohjelmaan mahtui niin puheohjelmaa kuin esityksiäkin. Maanantaina mm. tv- ja elokuvakentän tekijät keskustelivat vähemmistöistä kotimaisissa käsikirjoituksissa; tiistaina pohdittiin queerin ja kauhun yhtymäkohtia sekä järjestettiin Bar Tÿpossa yhteisöllinen kirjoitushetki; keskiviikkona genrekeskustelua jatkettiin spekulatiivisen fiktion puolelle ja kabinetin puolella toteutettiin “zine”-työpaja; torstain lukumaratonissa luettiin ääneen Voiko hirviö puhua? (2023, Tutkijaliitto) ja järjestettiin suuren suosion kerännyt “Nuoret queer-kirjailijat näyttävät kirjallisuuden suunnan” –keskustelutilaisuus; perjantaina teemaviikon päätti Hyperfemme-klubi.
SATEENKAARIKIRJALLISUUDEN ESIKOISKIRJAILIJAT
Taka-alalla kirjailijat Heidi Airaksinen ja Tiina Tuppurainen. Edessä panelistit Mira Aurelia Eskelinen, Rasmus Arikka, Tuomas Aitonurmi, Miska Valos ja Oona Pohjolainen. Kuva: Krista.
Torstain keskustelutilaisuudessa nostettiin parrasvaloon sateenkaarevista aiheista kirjoittavat esikoiskirjailijat. Panelisteina olivat mukana Tuomas Aitonurmi (Ruumiin ylittävä ääni, WSOY), Rasmus Arikka (Homoromaani, Tammi), Oona Pohjolainen (Äkkimakea, Kosmos), Miska Valos (Sisäsiisti, WSOY) sekä myös Tekstin talon tuottajana toimiva Mira Aurelia Eskelinen (Aavistus, S&S). Paneelia vetivät pitkän linjan kirjailijakollegat Heidi Airaksinen sekä Tiina Tuppurainen.
Paneeli alkoi arki-iltapäivästä huolimatta tiiviissä tunnelmassa kun kotoisan hämyiseen Permantosaliin kannettiin ohjelman alkaessa lisää istumapaikkoja. Myöhemmin sosiaalisessa mediassa ilmoitettiin tilan kapasiteetin täyttyneen. Ohjelmaa seurasi noin sata kirjallisuuden ystävää paikan päällä ja livestriimin kautta myös etäosallistumiseen tarjottiin mahdollisuus.
HITAASTI MUUTTUVA KIRJA-ALA
Suomessa sateenkaarevaa kirjallisuutta julkaistaan kasvavissa määrin, mutta esimerkiksi näkyvyyden puolesta marginaaliryhmiä käsittelevät teokset voivat helposti jäädä syrjään. Panelistit kertoivat keskustelutilaisuudessa toivovansa lisää moninaisuutta kotimaiselle kirjakentälle. Spekulatiivinen fiktio sekä nuorten kirjallisuus nostettiin positiivisina esimerkkeinä edelläkävijöinä sekä kotimaisen kirjallisuuden korkeatasoisina vientituotteina. Keskustelun lomassa nostettiin esille se, että suomalaisesta kirjallisuudesta puuttuu edelleenkin kahden miehen väliseen parisuhteeseen keskittyvä romaani.
Keskustelutilaisuuden aiheet liikkuivat identiteetin, kirjoittamistyön sekä kustannusalan välillä. Airaksinen ja Tuppurainen tiedustelivat esikoiskirjailijoilta muun muassa mitä sateenkaarevuus heille merkitsee ja kirjailijat jakoivat kokemuksiaan omaelämänkerrallisen aineiston hyödyntämisestä kirjoitusprosessissa. Lisäksi panelistit keskustelivat kotimaisen kirja-alan heteronormatiivisuudesta sekä sateenkaarevista aiheista kirjoittavien luovan alan tekijöiden haasteista. Kohtaamisia kanssa niin sanottujen portinvartijoiden on mahdollista kohdata esimerkiksi kustantamoiden sisällä tai vaikka kirjoituskurssilla.
Vähemmistöryhmiin itse kuuluvia kirjoittajia valtaväestön yksioikoiset käsitykset sateenkaarevasta kirjallisuudesta myös välillä vähän huvittavat. “’Nyt tämä homo laahustaa kauppaan hakemaan kauramaitoa’”, lohkaisi eräs panelisteista esimerkkinä, kirvoittaen naurut yleisöstä. Yhtä mieltä kaikki olivat siitä, että kirja-alalle kauttaaltaan kaivattaisiin ehdottomasti lisää rahoitusta, jotta alan kasvu ja tekijöiden toimeentulo pysyisivät vakaalla pohjalla. Samalla turvattaisiin mahdollisimman moninaisten äänien kuuluminen.
Kesäkuussa vietetään kansainvälistä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen pride-kuukautta. Pride-tapahtumia järjestävät Suomessa paikallisyhteisöt ja Helsingissä ohjelma huipentuu viikolla 26.
