Viime syksyn yksi ikävimmistä uutisista oli, että ääninäyttelijät alkavat saada kuunteluaikaan perustuvaa korvausta lukemistaan äänikirjoista. Korvaus pienentää kirjailijan tekijänoikeuskorvausta, siitäkin huolimatta, että esimerkiksi Kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytönen painotti, ettei “kenestäkään tule tekijää sillä, että hän lukee teosta kolme päivää studiossa.”
Tekijänoikeus on luovalla alalla varsin yksiselitteinen käsite. Taiteellisen tuotoksen tekijänoikeus kuuluu henkilölle tai ryhmälle, joka on “kirjoittamalla, säveltämällä, maalaamalla tai muulla vastaavalla tavalla luonut teoksen.” (linkki: Kopiosto)”
Näyttelijät ovat esittäneet teoksia kautta maailman sivun. Näyttelijä esittää näytelmätekstiä esiintyessään teatterissa tai elokuvassa samalla tavalla kuin muusikko soittaa säveltäjän teosta. Hän voi myös lukea ja tulkita kuunnelmaa radiossa. Työstään näyttelijälle ei kuitenkaan ole maksettu tekijänoikeuskorvausta vaan palkkaa tai palkkiota.
Helsingin Sanomat laski viime joulukuussa ääninäyttelijän keskinmääräistä palkkiota. Kirjaa lukeva näyttelijä saa työstään palkkiona keskimäärin 100 euroa valmiilta tunnilta. 350-sivuisen romaanin kesto on noin kymmenen tuntia. Yksinkertaisella matematiikalla yhdestä valmiista äänikirjasta maksetaan näyttelijälle palkkiona 1000 euroa.
Tämän lisäksi näyttelijä on siis nyt oikeutettu tekijänoikeuteen rinnastettavaan lähioikeuteen. Voimaan tulleen lainsäädännön mukaan äänikirja on kirjasta tehty uusi teos, johon näyttelijällä on lähioikeus. Nuo lähioikeusmaksut nipistettiin kirjailijan tekijänoikeuksista. – Ei siis ihme, että kirjailijat ovat olleet päätöksestä käärmeissään.
Näyttelijä ulos,
kirjailija sisään
Eduskunnan lähioikeuspäätöksen jälkeen lukuisat suomalaiset kirjailijat kertoivat julkisuudessa, että aikovat vastaisuudessa lukea kirjansa äänikirjaksi itse. Tämä hyvältä vaikuttava vaihtoehto ei ole juurikaan toteutunut siitä yksinkertaisesta syystä, että kirjan lukeminen äänikirjaksi on ammattitaitoa vaativaa työtä. Näyttelijän äänen väri, taito painottaa sanoja oikein ja tauottaa virkkeiden ja jaksojen välit oikein sekä oikeat hengitystekniikat ovat osa näyttelijän ammatillista osaamista, ja ainakin tähän saakka tuotantoyhtiöt ovat suosineet ammattinäyttelijöitä.
Asiaan on tulossa muutos.
Suomessa on jo useampia studioita, joissa kirjailijat käyvät harjoittelemassa lukemista. Kaksi tuntia omaa romaania ääneen luettuna on mahdollista saada mukaan mp3-tiedostona, kunhan maksaa studiolle pienen korvauksen siitä, että joku painoi session alussa rec ja lopussa stop. Niinikään pienellä rahalla saa äänenkäytön valmennusta: puhetekniikkaa, lukutekniikkaa ja hengitystekniikkaa. Siitä vain siis harjoittelemaan.
Kustantamot ovat myös valpastuneet tutkimaan vaihtoehtoisia reittejä äänikirjan tekemiseen, ja yhteistyö omien kirjailijoiden kanssa kantaa varmasti pian hedelmää. Tulemme näkemään, kuinka lähioikeudet palaavat jälleen tekijänoikeuksiksi. – Toisin sanoen: näyttelijät poistuvat studiosta, ja kirjailijat astuvat sisään.
Kirjailija ulos,
tekoäly sisään
Äänikirjojen tekoprosessin murros ei kuitenkaan pääty tähänkään, koska myös studioaika maksaa.
Siinä vaiheessa, kun kirjan lukija on lopettanut työnsä, ääniteknikko aloittaa omansa. Paraskaan ammattinäyttelijä ei pysty lukemaan tekstiä virheettömästi kuin 5-15 minuuttia kerrallaan. Kun hänen työnsä on ohi, teknikko ottaa äänitiedostot leikkauspöydälle. Tämä työvaihe maksaa helposti kustantajalle moninkertaisesti verrattuna näyttelijän työhön. Voidaankin siksi sanoa, että yhden äänikirjan teko maksaa kustantajalle helposti 5000 euroa tai enemmän.
Tähänkin asiaan on tulossa muutos.
Maailmalla on jo muutamia tekoälysovelluksia, jotka tarjoavat kloonaa äänesi -palveluita. Tekniikassa tekoälylle annetaan esimerkkihenkilön ääninäyte. Näytteen pituudesta ja tallennuksen laadusta riippuu, kuinka hyvän kloonin tekoäly pystyy tuottamaan. Tämän jälkeen tekoälylle voi syöttää minkä tahansa tekstitiedoston, jonka se lukee esimerkkihenkilön ääneellä.
Olen varma, että tulevaisuuden äänikirjat tuotetaan tekoälyllä. Aikaa prosessiin voi kuitenkin vielä mennä, koska vielä on määrittelemättä, kenelle AI-kloonin lähi- tai tekijänoikeudet kuuluvat. Tässä on oltava tarkkana. Jos ne pysyvät tekoälypalvelun tarjoajalla, kyynisessä maailmassamme on varmaa, että pian löydämme suomenkielisen äänikirjaston, josta kuka vain voi valita “Pasin” tai “Annen” lukemaa podcastia. Voit myös valita, haluatko “Pasin” lukevan korviisi eroottista novellia eloisasti vai “Annen” hitaasti ja selkokielellä.
Tulevaisuus on
kellarissa
Täydellisessä tulevaisuudessa äänikirjan tekijän- ja lähioikeudet kuuluvat täysimääräisesti kirjailijalle. Äänikirjan tekokustannukset ovat myös kohtuullistuneet.
Kaiken on tehnyt mahdolliseksi lokalisoitu tekoäly, jonka “StudioX” on asentanut palvelmelle omaan kellariinsa. Studion, kustantajan ja kirjailijan välisillä sopimuksilla on varmistettu, että Pasin ja Annen äänet eivät pääse tuosta kellarista karkuun.
Samassa täydellisessä tulevaisuudessa kirjailija käy lukemassa StudioX:ssä kolme tuntia omaa kirjaansa. Vuorokauden kuluttua hän saa studiolta tai kustantajaltaan linkin, ja laittaa jännittyneenä kuulokkeet korvilleen. Hän kuuntelee oman esikoisteoksensa tai paksun historiallisen romaaninsa äänikirjana. Omaa ja kloonin puhetta on mahdoton erottaa toisistaan.
Kirjailija hyväksyy teoksen, ja ilmoittaa asiasta kustantajalle. Kustantaja ostaa äänikirjan käyttöoikeudet. Tyytyväisenä se maksaa StudioX:lle kohtuullisen hinnan studion ja tekoälyn palveluista.
Lopuksi viisas studion johtaja lähestyy myös kirjailijaa ja kysyy, olisiko tällä muuta käyttöä äänikloonilleen. Sattumoisin kirjailijalla onkin: Toiselle kustantamolle kirjoitettu dekkari, jonka äänikirjaoikeudet ovat palautuneet kirjailijalle; eri lehtiin kirjoitettuja kolumneja.
Kirjailija päättää ostaa kaikki oikeudet omaan ääniklooniinsa. Enää hänen ei tarvitse kuin tehdä sitä, missä hän on paras – jatkaa kirjoittamista.
Pasi Luhtaniemi
tuottaja
Kirjamaa
