Vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuki vaarassa

Suomen kirjastolaitos on kirjojen tärkein turvapaikka, ja se ottaa vakavasti myös tehtävänsä kansalaisten olohuoneena ja lukutaidon edistäjänä. Kirjastot eivät kuitenkaan olisi mitään, elleivät ne hankkisi kokoelmiinsa monipuolisesti uutta suomenkielistä kirjallisuutta. Se hankkii sitä, mitä asiakkaat osaavat kysyä. Mutta erityisesti sen tehtävä on hankkia sitä, mistä asiakas ei tiedä vielä mitään. .

Nuo lukijoille tuntemattomat  kirjat tunnetaan toiselta nimeltään ostotukikirjoina. Tai vähälevikkisinä kirjoina.

Kirjastojen ostotukikirjajärjestelmä on ollut käytössä 1980-luvulta asti. Joka vuosi sen merkitys on vain kasvanut erityisesti itsenäisten kustantamoiden tulonlähteenä. Kivijalkakauppojen määrä on vähentynyt  viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja samaa tahtia kauppojen hyllystä löytyvä kirjavalikoima on kaventunut. – Kirja, jonka sai vielä viisi vuotta sitten kaupasta, on nyt osattava tilata, jos sen haluaa omakseen.

Vähälevikkiset kirjat ovat kirjoja julkaisutoiminnan katvealuelta: tietokirjoja, runo- novelli- tai esseekokoelmia –  tai romaaneja, jotka ovat jääneet paitsi valtakunnallisesta kritiikkiä tai huomiota. Ne ovat kirjoja, joista kukaan ei tiedä mitään. Samalla ne ovat kuitenkin ääniä tärkeästä marginaalista. Ne varmistavat, että elämme edelleenkin moniäänisessä,  humanistista sivistystä ja tietoa arvostavassa maassa.

Vain rivin muutos
romuttaa kaiken

Valtion ensi vuoden budjettiesitys esiteltiin 9.10.2023 eduskunnassa, ja mukana oli hallituksen esitys myös kirjaston vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuen romuttamiseksi.  Esitys on tällä hetkellä eduskunnan ensi vuoden budjettiriihessä ja menossa läpi, ellei toimiin sitä vastaan ryhdytä. Kuinka tällainen lipsahdus pääsi oikein tapahtumaan?

Valtionvarainministeriön internet-sivuilla on kaksi hyvin samalta näyttävää valtion talousarvioesitystä valtionavustuksista yleisten kirjastojen toimintaan:  Valtionvarainministeriön ehdotus ostotukeen  käy ilmi tästä linkistä.  Sen tilalle on kiilaamassa hallituksen esitys. Linkit avautuvat uuteen ikkunaan, joten voit tutkia niitä ja jatkaa samalla artikkelin lukemista.

Esitykset näyttävät samalta, mutta yksi rivi on ratkaisevasti eri.

Valtionvarainministeriön virkamiehet esittivät, että vähälevikkisen kirjallisuuden ja kulttuurilehtien ostotukea korotettaisiin ensi vuodeksi 976 000 euroon. Esitys olisi ollut linjassa aiempien vuosien tukipäätöksen kanssa.

Hallituksen esityksessä rivin lopussa on sen sijaan enää 116 000 euroa. Samalla rahoituksen kohteena on vain “Kulttuurilehtien tilaustuki”. Kirjastojen vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuki on tarkoitus leikata budjetista kokonaan pois. Leikattava summa olisi 860 000 euroa.

Ole asiallinen,
tiukka ja vaikuta

Eduskunta on käsitellyt hallituksen budjettiesitystä 10.10.2023 alkaen. Käsittelyn aikataulut on esitetty tällä Eduskunnan sivulla.

Viikon kestäneen lähetekeskustelun jälkeen eduskunta lähetti budjetin valmisteltavaksi valtiovarainvaliokuntaan, joka laatii esityksestä mietinnön. Suureen saliin budjetti palaSI 12.12. , ja eduskunta päättää paraikaa asiasta osana koko budjettia. Näinä viikkoina ratkeaa siis kirjastojen ostotuen kohtalo.

Vähälevikkisen kirjallisuuden tukeminen  on asia, jota jokaisen suomalaisesta sivistyksestä huolta kantavan  kansalaisen on puolustettava seisaaltaan. Vieläkään ei ole myöhässä. Politiikassa vaikutetaan.

Puhelinsoitto ja sähköpostit omalle kansanedustajalle ja vaikuttaminen omassa puolueessa vaikka paikallisestikin on nyt tärkeää. Ole tiukka, mutta asiallinen. Toivottavasti myös  taiteen ja kirjallisuuden etujärjestöt nostavat tässä kissan pöydälle ja järjestävät jotakin isoa ja ulkoparlamentaarista.

Päätöksiä voidaan muuttaa myös takautuvasti – Yksi työkalu on 50 000 kansalaisen kansalaisaloite, jonka eduskunnan on pakko käsitellä. Olisiko nyt sen tekemisen aika?

Pasi Luhtaniemi
tuottaja
Kirjamaa