Kirjamaan kaksi ensimmäistä vuotta

. 8.1.2026
Kirjamaa toivottaa lukuiloa alkaneelle vuodelle 2026. Joulun pyhät on levätty,  ja on jälleen se aika vuodesta, kun jokaisen kannattaa katsoa työssään niin taakse kuin eteenpäin kohti alkanutta vuotta.
Kirjamaa aloitti tammikuussa kolmannen toimintavuotensa. Olemme näinä vuosina  oppineet kävelemään ja syömään itsenäisesti,  ja luemme sujuvasti pitkiäkin lauseita, mutta matkaa täysi-ikäiseksi kirjallisuusmediaksi on vielä. Nyt on hyvä hetki vastata niihin klassisiin  kuka – mitä – missä – miksi – milloin – miten – kenen kanssa -kysymyksiin.
Kerromme, mitä Kirjamaa on tammikuussa 2026, kuinka tähän on tultu ja miten ajattelemme jatkaa.

1. Suuret kirjat, pienet kustantamot

Yhdeksänmetrinen lakana Helsingin Kirjamessuilla 2023. Lakanan ja sen keskeltä löytyvän, tulevan Kirjamaan logon on suunnitellut ©Karoliina Parkko

Kirjamaan ’syntyi’ Helsingin kirjamessuilla 2023. Allekirjoittaneen oma kustantamo, Aarni, osallistui tuolloin seitsemän pienkustantamon yhteisosastolle. Kun mietimme osastolle yhteistä slogania, karkkilalaisen Robustoksen kustantaja Heikki Savola lanseerasi lauseen Suuret kirjat, pienet kustantamot.

Koetamme avata seuraavassa, miksi tuo lause osui ja upposi – Ja miksi se johti lopulta Kirjamaan perustamiseen.

”Suuret kirjat”

”Suuri kirja”, oli se sitten kauno- tai tietokirja, alkuperäisesti suomenkielinen tai käännösteos, ei katso kustantajan kokoa. Sen sijaan se katsoo kyllä lähes kaikkia muita kustannusalan muuttujia. Ensimmäinen muuttujista on tietenkin talous.

Kustantamoiden valtavat vuotuiset painetun kirjan julkaisumäärät – kevään 2026 uutuusluettelostamme löytyy noin 1300 nimekettä ja viime syksyn vastaavasta jopa yli 1800 nimekettä –  kertovat, että perinteisen kirjan tekeminen on liiketoimintaa. Samalla tuo luku laittaa kuitenkin kysymään, miksi kaikki nuo kirjat eivät ole laatukirjoja?

Laatukirjan yleisimmin hyväksytty edellytys on, että se on kustannustoimitettu. Toimittamisen prosessit ovat kaikissa kustantamoissa liikesalaisuuksia, mutta jo karkea laskutoimitus laittaa miettimään, onko kaikilla teoksilla ollut kustannustoimittaja.  Käytän esimerkkidatana syksyn 2025 kirjanjulkaisutietoja.

Kirjamaan syksyn 2025 uutuusluettelosta löytyi nimekkeitä 64 kustantamolta, eli kustantamot julkaisivat keskinmäärin 30 kirjaa kukin. Kuinka monta työviikkoa noiden kirjojen toimittaminen vaatisi sitten kustantamossa työskentevältä kustannustoimittajilta.

Laskelman perustana ovat keskisuuret, noin kymmenen henkeä työllistävät kustantamot, joissa arvioin olevan kolme päätoimista kustannustoimittajaa. Siinä on huomioitu yksi lomakuukausi (heinäkuu), mutta ei muita loma-aikoja.

Näillä muuttujilla jokainen kustannustoimittaja olisi työstänyt kaksi kirjaa kuukaudessa eli kirjan kahdessa viikossa. Työtahti tuntuu epärealistiselta.  Siksi voikin kysyä, millä tavoin nuo 1808 uutuusnimekettä ovat putkahtaneet kirjamaailmaan.

”Pienet kustantamot”

Kustantamojen arvottaminen koon mukaan on yhtä hölmöä kuin sanoa, että suuri auto on parempi kuin pieni auto.

Pienkustantamon yrittäjä on erittäin usein kustannustoimittamisen tai kääntämisen ammattilainen, joka on perustanut yrityksensä puhtaasti rakkaudesta lajiin. Hän on lukenut alkuperäiskäsikirjoituksia tai vieraskielisiä tekstejä, jotka eivät ole jostakin syystä vielä löytäneet suomalaista kustantajaa. Uskalikkona hän on perustanut noita kirjoja varten uuden kustantamon. Hän voi olla yksinyrittäjä, osuuskuntayrittäjä tai toimitusjohtaja, jonka kustantamo työllistää pari muuta alan ammattilaista.

Keskisuuressa kustantamoissa edellä kuvattuja ammattilaisia on luonnollisesti useampia, ja perinteisissä suurissa heille on jo oma osastonsa ja kirjan teon pitkät perinteet. Kysymys on kuitenkin samasta ammattiylpeydestä. Hyvä suomen kieli, kaunokirjallisuuden kyky puhutella tunnetta ja tietokirjan sivistysarvot ohjaavat heidän työtään, ja jokainen heistä on Canthinsa ja Waltarinsa lukenut.

Siksi pienet kustantamot on syytä pitää sitaattimerkkien välissä, ja puhua mielummin niistä kustantamoissa työskentelevistä ihmisistä, joille rahaa tärkeämpää on olla mukana tekemässä laatukirjoja.

2. Markkinoinnin mahdottomuudet

Kirjamaa syntyi vuodenvaihteessa 2024 buranaksi ja panadoliksi päänsärkyyn, johon en ollut löytänyt lääkettä kymmenen vuoden kustantajan-urani aikana. Halusin rakentaa työkalun, joka viestii ja markkinoi suomenkielisistä laatukirjoista täysin uudella tavalla, auttaen samalla sen tekijöitä.

Miksi? –  Koska suomenkielisestä kirjallisuudesta on räikeää ylitarjonta ja olin oppinut tuntemaan kymmeniä rakkaudesta lajiin -vertaisiani. Ja koska jokaiselle meistä kirjan markkinointi oli vuori, johon kiipeämiseen eivät eurot ja muut resurssit yksinkertaisesti riittäneet.

Kirjailijan murhe:  arvostelujen puute

Kustantajien, mutta kenties vielä kipeämmin kirjailijoiden krooninen murhe on, kuinka saada kirjasta arvosteluja.

Suomessa on käytännössä yksi valtakunnallinen lehti, joka arvostelee kirjoja, jonka lisäksi alle kymmenen kirjallisuuslehteä ja verkkomediaa pureutuu artikkeleissaan alan erityiskysymyksiin. Maakuntalehdet arvioivat jonkin verran maakunnan omien kirjailijoiden teoksia, mutta sitäkin useammin ne haluavat tehdä henkilökuvia.  Tämän lisäksi mediat kirjoittava ”nämä kirjat kannattaa lukea nyt” -listauksia, joilla ei ole arvostelun kanssa mitään tekemistä.

Kirjablogit tulivat yli kymmenen vuotta sitten täyttämään perinteisen median jättämää arvostelutyhjiötä.  Kehitys johti sittemmin digissäkin huonompaan: sosiaalinen media eli Facebook, Instagram ja Tik-Tokin anastivat blogeilta huomion ensisijaisena digitaalisena mediana, ja kirjasta digiin kirjoittavista alettiin puhua yleisnimellä kirjasomettaja.

Somen päiväkohtaisuus ja kuvapakko ovat sumentaneet digitaalisen median käyttäjän ymmärrystä siitä, että diginä ja kännykässä voisi olla muutakin kuin lyhyitä päivityksiä.

3. Lue kirja -palvelusta kaikki alkoi

Kirjamaa lanseerattiin 1.1.2024 erityisesti LUE KIRJA -arvostelukappaleiden jakelupalveluna.

Lue Kirjan idea on tarjota toimittajille mediasta riippumatta työkalu, jolla hän pääsee tutustumaan uutuuskirjaan omalta työkoneeltaan. Palvelussa kustantaja lähettää uutuuskirjan a-kappaleen Kirjamaahan pdf-tiedostona. Palvelu kääntää kirjan näköiskirjaksi. Kirjailijan ja kustantajan tekijänoikeuksien suojaksi Kirjamaahan rakennettiin samalla vahva DRM-suojaus.

Lue kirja -palvelu sai lentävän lähdön, kun Helsingin Sanomat kirjoitti siitä 13. tammikuuta 2024 huomattavan myönteisessä sävyssä. Uutisointi ei kuitenkaan konkretisoitunut heti liiketoiminnaksi. Perinteisillä kustantamoilla oli ja on edelleen toimivat prosessit, joiden kautta he lähettävät arvostelukappaleet painettuina kirjoina. Näköiskirja ei ollut terminä ja kirjan formaattina  juurikaan tunnettu.

Palvelun perusidea on osoittautunut kuitenkin kestäväksi: Kun toimittaja tai kirjasomettaja tunnistautuu Kirjamaan mediajäseneksi, hän pääsee lukemaan Lue kirja -mediakirjaston arvostelukappaleita ja voi kirjoittaa niistä arvioita omassa mediassaan.

Samalla hän voi myös hakea Kirjamaan avustajaksi. Mikäli toimituskunta hyväksyy hänen hakemuksensa, hän voi julkaista arvostelun myös Kirjamaassa – vieraskynänä.

4. Kivijalaksi vastikkeettomat arvostelut

Kiitos aktiivisten toimittajakontaktien, Kirjamaan palveluun rakennettiin jo heti alussa oma, riippumaton toimitus, joka arvioi ja arvostelee uutuusteoksia.

Kiitos niinikään aktiivisten kustantajien, jotka tähdensivät, etteivät he toivo kirjoistaan maksettuja arvosteluja. Kirjamaa on rakentanutkin Arvioille ja Kirjalle omat polut

Kirjamaa tähdentää myös jatkossa kaikessa viestinnässään, että  arvostelumme ovat aina vastikkeettomia. Toimituksemme arvostelee  teoksia myös riippumatta siitä, ovatko ne muuten esillä palvelussamme.

Arvostelut kategoriassa Arviot ovat olleet jo kaksi vuotta Kirjamaan kivijalka ja perusmuuri.

5. Vuosi 2026 kertoo, mitä tarkoittaa ”olla media”

Kirjamaan kolmas toimintavuosi jatkaa vakaasti tiellä, jonka toimituksemme valitsi jo vuosia sitten. Sen aurausmerkit ovat pääosastot Arviot ja Kirjat, mutta myös Kalenteri ja Ajassa.

Kalenteri – kaikille kulttuurimatkailijoille

Valtakunnallinen tapahtumakalenteri osoitti jo lanseerausvuotensa 2025 aikana tarpeellisuutensa.

Oletteko koettaneet saada koskaan Facebookista kokonaiskuvaa, mitä kirjamaa Suomessa on meneillään? Kenellä on tulossa kirjanjulkkarit ja missä keskustellaan isommalla porukalla kirjasta, kulttuurista ja yhteiskunnasta? Tai oletteko etsineet kirja-alan tapahtumia turhaan kaupungin tai maakunnan matkailusivuilta?

Kirjamaan Kalenterista saa yhdellä kertaa kokonaiskuvan koko vuoden kirjatapahtumista, kaikkialta Suomesta. Jos käyt kurkkaamassa Kalenteria,  löydät sieltä yhdellä silmäyksellä jo suurimman osan vuoden keskeisistä kirjafestareista ”Ylivieskasta Tampereelle”.  Kalenteri täydentyy lähes päivittäin uusilla tiedoilla.

Uutena taktisena siirtona markkinoimme erikseen lähimmän viikon tapahtumia nostamalla niitä vuorollaan Kirjamaan etusivulle.  Jokaisesta tapahtumasta lähtee myös push-ilmoitus kaikille ystävillemme ilmoituksen julkaisu- tai nostohetkellä. Jokaisen kustantamon, tapahtumajärjestäjän ja kirjailijan kannattaakin lähettää meille tiedot omasta tapahtumastaan heti, kun sen aineistot on toimitettu.

Kalenteri on maksuton.

Kirja on keskustelun väline

Kirjamaa-median tulevaisuuden mahdollisesti tärkein pääosasto on kuitenkin lopulta Ajassa.

Mitä meille on tapahtumassa? Mitä on tapahtumassa sopimuspohjaiselle maailmanjärjestykselle, vallan kolmijako-opille tai pohjoismaiselle demokratialle? Mitä meille on tapahtumassa kansalaisina, kuntalaisina, perheen jäseninä, nuorina, vanhoina ja sukupuolina?

Kirja ei saa koskaan olla enemmän päämäärä kuin se on väline, ja välineenä se osallistuu keskusteluun. Juuri sitä on myös osasto Ajassa.  Tuossa osastossa toimittajillamme ja vieraskynillämme on oikeus kirjoittaa kaikesta kirjaan liittyvästä myös kriittisesti.

Maailma, jossa algoritmit ohjaavat lukijoita, ei ole meidän maailmamme. Haluamme, että lukija ajattelee. Ja maailma, jossa tekoäly kirjoittaa kirjamme on kauhukuva, jonka rinnalla Marko Hautalan proosa on pastellivärejä lastenhuoneessa.

*

Yhteensä osastot Arviot, Kirjat, Kalenteri ja Ajassa vastaavat kysymykseen, mitä tarkoittamme kun sanomme, että Kirjamaa on media.

– Sitä kohti käy toimituksemme tie vuonna 2026.