Suomessa on puhuttu viime vuosina paljon lukutaidon heikkenemisestä. Opetushallitus valmisteli vuonna 2021 lukutaidon vahvistamiseksi Kansallisen lukutaitostrategian. Siinä todettiin, että  lähes 14 prosentilla suomalaisnuorista on riittämätön lukutaito arjen tilanteissa selviämiseen, ja aikuisista noin 11 prosentilla oli suuria puutteita lukutaidossa (lähde: OPH Lukutaito-ohjelma).

Lukutaidon kaksi kivijalkaa ovat painettu kirja sekä kirjoitettu media. Molempien kulutus on laskenut tasaisesti jo yli kymmenen vuoden ajan. Huolestuttavaa on myös, että perinteisen kirjan tai sanomalehden ottaminen käteen on sukupolvikysymys.  35-vuotias tietokirjailija ja bloggaaja Natalia Salmela tunnusti Yle Aamu-TV:n Jälkidigi -lähetyksessä 12.4.2023, että hänelle on mahdoton ajatus ottaa paperista sanomalehteä käteensä, koska hän tekee kaikki työnsä puhelimella.

Kirjamaa on hanke, joka vastaa tähän aikaamme haasteeseen. Hankeidean ytimessä ovat kirja-nimisen median kaksi 2020-luvun tärkeintä toimijaa, kustantajat ja kirjallisuusmedia: toimittajat ja kirjasomettajat.

FAKTOJA KIRJASTA

Mitä kirjalle, siitä kirjoittavalle medialle ja lukemiselle kuuluu oikeasti vuoden 2024 alussa? – Aloitamme faktoista. Vuoden 2023 tilastoja vielä odotellessa tutkimme vuoden 2022 lukuja.

Suomen Kustannusyhdistys kokoaa kirjamyynnin vuositilastoja jäsenkustantamoiltaan.  Yhdistykseen kuuluu 105 kustantamoa, joiden osuus kaikkien suomenkielisten kirjojen euromääräisestä myynnistä on noin 80%. Nimikkeistä yhdistyksen jäsenet kustantavat noin puolet.  Otamme seuraavassa muutaman yhdistyksen tilaston tarkempaan tarkasteluun.

Suomen Kustannusyhdistysten jäsenkustantamot julkaisivat viime vuonna 3 450 kirjaa.  Kaunokirjoja julkaistiin 881 eri nimikettä, lasten- ja nuortenkirjoja 1137, ja tietokirjoja 1369 nimikettä. Sarjakuviakin  julkaisiin vuonna 2022 69 nimikettä.

Kaikki nämä 3 450 kirjaa kilpailivat lukijoiden ja ostajien huomiosta myös esimerkiksi kirjamessuilla. Syksyllä 2022 Helsingin Kirjamessuilla oli mukana  yhteensä 282 näytteilleasettajaa, joista noin 200 myi uutta tai vanhempaa kirjallisuutta sen perinteisessä muodossa, painettuna kirjana.

Jokainen alalla toimiva tietää, kuinka valtavaa kirjan tarjonta on. Lukijalle keskeinen kysymys kuuluu, kuinka tarjonnasta voi löytää juuri oikean kirjan?

KUINKA KÄY PAINETUN KIRJAN

Kirjat erotellaan julkaisuformaatin mukaan. Äänikirja murtautui kirjamarkkinoille lopullisesti 2020 -luvun ensimmäisinä vuosina. Viime vuosina erityisesti suoratoistopalvelut ovat muuttaneet kirjan kulutustapoja, ja  muutos näkyy myös siinä, miten kirjan myynti tilastoidaan.  Jotta voimme kertoa painetun kirjan tilasta, tilastoja on tutkittava hieman tarkemmin.

Suomen Kustannusyhdistyksen seuraava graafi erittelee kirjan kokonaismyynnin eri  formaateissa. Myynnissä ovat mukana niin kotimaiset kuin käännöskirjat, tietokirjat ja fiktio:

Painetun kirjan mustan käyrän osalta kehityksen suunta on huolestuttava.  Vuodesta 2018 vuoteen 2022 sen myynti on laskenut noin 22%.

… SEN KUSTANTAJAN JA KIRJOITTAJAN?

Monesti kuuluu sanottavan, että äänikirjan myynti kompensoi painetun kirjan myynnin laskua, mutta kustantajien ja kirjailijoiden ansioiden osalta asia ei ole totta.

Suomen Kirjailijaliitto laski vuonna 2022 äänikirjasta kirjailijalle maksettavan palkkion ja päätyi siihen, että se  oli lähes 80% vähemmän kuin vastaavan painetun kirjan tuotto, eli keskimäärin vain 0,71 euroa kokonaan kuunnellulta teokselta (https://kirjailijaliitto.fi/medialle/selvitys-tekijanpalkkiot-2022/), kun kirjailija sai jokaisesta painetusta kirjasta keskinmäärin 3,5 euroa. Sama tulojen lasku koskee tietenkin myös kirjan kustantajia, jotka maksavat kirjailijan tekijänoikeuskorvaukset saamastaan kirjanmyynnin nettotulosta.

Kysymyksessä on kustantamoiden elinkeino ja kirjailijan toimeentulo.

Valitettavasti kirjamyynnin uutisointi jättää liian usein huomiotta tämän  myynnin eri formaateissa. Esimerkiksi Radio Yle 1:n Kulttuuriykkösessä muistutettiin 6.4, että vuoden 2022 myydyintä kaunokirjaa,  Satu Rämön Islantiin sijoittuvaa esikoisromaania Hilduria  mytiin peräti  78 700 kappaletta. Toimittajat jättivät kuitenkin kertomatta, että tuosta kappalemäärästä 53 400 eli  kaksi kolmasosaa myytiin äänikirjana.

KOTIMAISEN KIRJAN JA SEN TEKIJÖIDEN PUOLESTA

Tammikuun alussa 2024 avattu Kirjamaa on kotimaisen, luetun kirjan puolella myös jotta suomalaiset lukisivat jälleen. Siksi viimeiset kaksi tilastoa koskevat vain painettuakirjaa  ja – jos kännykästä ja tabletista haluaa sanoa jotakin hyvää – e-kirjaa.

Kotimaisen kaunokirjan osalta myydyimpien teosten kärki näytti vuonna 2022 seuraavalta:

Sähköisissä kirjoissa sama 20 myydyimmän kärki oli viime vuonna seuraava:

• 1 Rämö, Satu Hildur WSOY 10400
• 2 Valkama, Meri Sinun, Margot WSOY 4400
• 3 Mustonen, Enni Tekijä Otava 4300
• 4 Seeck, Max Loukko Tammi 3900
• 5 Kajanto, Maija Korvapuustikesä WSOY 3700
• 6 Hietamies, Eve Numeroruuhka Otava 3400
• 6 Kinnunen, Tommi Pimeät kuut WSOY 3400
• 8 Louko, Eeva Onnellisten saari Otava 3200
• 9 Antell, Ann-Christin Puuvillatehtaan perijä Gummerus 3000
• 10 Jokinen, Seppo Pahasti tehty Crimetime 2700
• 11 Rönnbacka, Christian Kostajan merkki Bazar 2600
• 12 Saisio, Pirkko Passio Siltala 2400
• 13 Kjellsdotter, Nilla Kivipuiston tyttö Gummerus 2300
• 13 Rönnbacka, Christian Henna Björk: Isku Bazar 2300
• 15 Kajanto, Maija Taatelitalvi WSOY 2200
• 15 Nuotio, Eppu Leinikkimekko – Raakel Oksa ratkaisee Gummerus 2200
• 15 Pehkonen, Kirsi Uutta elämää, Jylhäsalmi Karisto 2200
• 15 Salminen, Sita Lupa Kosmos 2200
• 19 Kivelä, Anneli Katajamäki kukoistaa Karisto 2100
• 19 Rauma, Iida Hävitys – Tapauskertomus Siltala 2100

YHTEENVETOA

Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenet julkaisivat viime vuonna  975 painettua kaunokirjaa, joista uutuuksien osuus oli 780.  Kahdenkymmenen eniten myydyn kotimaisen kaunokirjan kokonaismyynti oli 252 000 kappaletta.  Käännöskirjojen vastaava luku oli 173 000 kappaletta.  Yhteensä reilut 4% nimekkeistä myi täten 20% koko kappalemääräisestä myynnistä.

Merkillepantavaa molemmissa tilastoissa on kappalemäärien lisäksi se, miten Otavan ja Bonnierin kustannustalot hallitsevat myyntikärkeä. Heidän brandiensa lisäksi 20 kärkeen mahtuu kirjoja vain Gummerukselta, Siltalalta, ja Teokselta (Kosmokselta  e-kirjoissa).

Missä tilastoissa näkyvät kotimaisen proosan loput 440 uutuuskirjaa? Tai kotimaisen  runon ja näytelmän kaikki  69 nimekettä? Ja kaikki ne nimikkeet, joiden kustantajana on kustannusyhdistykseen kuulumattomat kustantajat?

Kirjamaa etsii kaikkia kustantamoita ja jokaista uutta laatukirjaa – niin kotimaista kuin käännettyä. Se etsii niitä satoja teoksia, jotka Suomen kustannusyhdistys ja vaikkapa Mitä Suomi lukee -tilastot eivät löydä.  Jatka lukemista niin kerromme, kuinka tämä tehdään.